Yhteisellä asialla – sivistystyön, elinikäisen ja jatkuvan oppimisen puolesta

Elämme yhteiskunnassamme haastavia aikoja, jolloin yhtä aikaa on löydettävä keinoja valtiontalouden tasapainottamiseksi, mutta samalla tiedostamme, että on tehtävä valtavasti työtä, jotta yhteiskuntamme toimii, kehittyy ja varmistaa myös tulevaisuudessa pärjäämisen monella tasolla. Koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat kärkiasioita, joilla voidaan osaltansa taata kilpailukyky ja sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan kehittyminen. Osallistava ja osaava Suomi tarvitsee erilaisia koulutusmuotoja ja opetustarjontaa. Vapaa sivistystyö on tavoitteellista koulutusta.  

Me kaikki vapaan sivistystyön toimijat tarjoamme vuosittain monipuolista koulutusta yli 1,5 miljoonalle suomalaiselle. Valtion tuki oppilaitoksille on edellytyksenä sille, että kurssien ja koulutusten hinnat ovat pysyneet kohtuullisina. Lisäksi kuntien tuki on ollut elintärkeää opistoille.  Myös erilaiset opintosetelirahoitukset ja muut vastaavat opiskelujen tukimuodot ovat lisänneet osallistumismahdollisuuksia.

Näin suuren leikkausuhan jättämää aukkoa rahoituksessa ei voida kurssi- ja koulutusmaksujen korotuksella korvata, etenkään muissa kuin suurissa kaupungeissa. Vapaa sivistystyö tulee turvata tulevaisuudessakin – kansalaisopistoja ja kansanopistoja tarvitaan, ne toimivat kaikkia suomalaisia varten. Niiden arvon tunnustamisen aika on tänään.

Säätytalolla pohdinnassa olevat leikkaukset vaarantavat vapaan sivistystyön toiminnan.  Me kansanopistojen ja kansalaisopistojen koulutuksen järjestäjät tiedämme, kuinka valtava oppimisen ja kasvamisen potentiaali kuuluu vapaaseen sivistystyöhön. Teemme työtä suomalaisten koulutustason nostamiseksi matalan kynnyksen toimijoina. Tarjoamme eripituisia kursseja ja koulutuksia kansalaisopiston puolella vauvasta ikäihmisiin hyvinkin erilaisiin tarpeisiin – osaamisen ja itsensä kehittämiseen, perus- ja digitaitojen oppimiseen ja ylläpitämiseen, taito- ja taideaineiden harjaantumiseen, arjen sivistykseksi, kotoutumiseen, erilaisiin harrastuksiin ja moneen muuhun tarpeeseen. Unohtamatta tuloksena tulevaa sosiaalisen pääoman kasvua hyvinvoinnin ja osallisuuden tukena. Professori Jyri Mannisen tutkimus (2019) osoitti, että jokainen kansalaisopistoon panostettu euro tuottaa noin 4-5 euron hyödyn hyvinvointivaikutuksina ja vähentää siten sosiaali- ja terveysmenoja.

Kansanopistoissa puolestaan tarjotaan mm. erilaisia väyläopintoja ja jatkokoulutukseen suuntaavia opintoja, valmentavaa koulutusta, perus- ja lisäkoulutusta osaamisen kehittymisen tueksi, aikuisten perusopetusta, kotoutumiskoulutusta, ammatillista koulutusta ja sujuvia siirtymiä jatkokoulutukseen ja työelämään. Kansanopistoissa opiskelu on päätoimista ja yleensä pitkäkestoista. Kansanopistot ovat kautta aikojen tehneet uutterasti työtä nuorten syrjäytymisen ehkäisyn puolesta ja toisaalta myös nuorten hyvinvoinnin edistämistyötä. Mm. perustaitojen kehittäminen ja kotoutumisen edistäminen ovat olleet kansanopistoissa jo pitkään tavallista työkenttää. Ammatillisen koulutuksen osalta olemme voineet tarjota ketterää, vaikutuksiltaan tehokasta ja yksilöllistä vahvasti työelämäorientoitunutta koulutusta. Kansanopistojen opinnoissa on voitu olla mukana huolehtimassa myös työurien pidentämisestä hyvinvointia tukien ja auttaa eri-ikäisiä ihmisiä työelämään siirtymisessä. Viime viikolla Rovala-Opiston kevätjuhlassa valmistuneet ja työelämään siirtyvät opiskelijat kuvailivat ja todistivat puheissansa, mihin kansanopistoja tarvitaan ja miksi niiden toiminta pitäisi turvata. Opiskelijoiden kuvaukset myötäilivät paitsi vapaan sivistystyön tehtävien täyttymistä, myös henkilökohtaisella tasolla onnistumista ja kasvamista, rohkeuden vahvistumista ja omien vahvuuksien löytymistä, oman jatkopolun ja urasuunnitelman selkiytymistä sekä työelämään pääsyä. Opiskelijoiden ja asiakkaiden ääntä tulisi päättäjien herkällä korvalla kuunnella ja kuulla.

Kaikki ovat tervetulleita kansalaisopistoihin ja kansanopistoihin. Vapaa sivistystyö on osa suomalaisen yhteiskunnan ja osaamisen kasvutarinaa. Opintoja ei tarjota vain tietylle kohderyhmälle, vaan opintoja tarjotaan ihmisten erilaisiin tarpeisiin – itsensä kehittämiseen, hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseen ja elinikäisen sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin. Itsensä, yhteiskuntamme ja työelämän käyttöön. Me haluamme saada ihmisiä liikkeelle ja aktiivisiksi kansalaisiksi. Haluamme olla mukana vähentämässä syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Erilaiset ja erikokoiset kaupungit sekä kylät tarvitsevat erilaisia palveluita eri muodoin. Olemme ylpeitä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja toimiakseen se tarvitsee erilaisia koulutuksenjärjestäjiä. Me Rovalan Setlementissä, Rovalan oppilaitoksissa kuin myös valtakunnallisesti muissa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa olemme olemassa erilaisia oppijoita ja heidän tarpeitansa varten. Haluamme tarjota jatkossakin laadukkaita vapaan sivistystyön kursseja ja koulutuksia kohtuuhintaisesti. Lähtökohtaisesti kaikille ihmisille, unohtamatta työelämän ja aluekehityksen tarpeita – Suomen koulutason kohottamiseksi. Eikö tämä kaikki ole todellakin meidän suomalaisten, tavallisten ihmisten yhteinen asia?

Paula Frantti-Niemelä, rehtori Rovaniemen kansalaisopisto ja Rovala-Opisto, Rovalan Setlementti ry

Eero Pentti, toiminnanjohtaja Rovalan Setlementti ry